Ilmaston lämpeneminen on ollut ja on edelleen yksi puhutuimmista huolenaiheista ympäri maailman: ja syyttä – se on meidän ihmisten toiminnasta aiheutunut maailmanlaajuinen kriisi, joka ei näe loppuaan. Se on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti ihmisiin ja luontoon, mutta vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä vaikuttaa. Voimme tehdä päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeemme sekä auttamalla erilaisten järjestöjen, kuten WWF:n avulla.

Mitä kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan?

Kasvihuoneeseen tai vaikkapa auringon kuumentavaan autoon astuessa, huomaa selkeän lämpötilaeron ulkona olevaan ilmaan verrattaessa: tämä lämpötilaero johtuu siitä, että lasi ja muovit päästävät valon lävitseen, mutta eivät anna valon aiheuttaman lämmön poistua. Ulkopuolelta tuleva valo lämmittää kasvihuonetta, joka aiheuttaa sisällä olevien kappaleiden lämpenemisen, joista lämpö taas erittyy kasvihuoneen sisälle. Sillä lämpö ei pysty poistumaan, aiheuttaa se kasvihuoneen sisällä lämpötilan nousun.
Kasvihuonekaasut reagoivat samalla tavalla maapallolla kuin pienemmässä mittakaavassa selitetty kasvihuoneilmiö: auringosta tuleva säteily pääsee läpi, mutta kaikki maapallon lämpösäteily ei pääse poistumaan. Ongelma itsessään ei siis ole kasvihuoneilmiö, sillä se on elämälle maapallolla pakollinen ehto, vaan ihmisten aiheuttama muutos ilmakehän koostumuksessa. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kasvaneet, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemisen ja kasvihuoneilmiön voimistumisen – tämä me kutsumme ilmastonmuutokseksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen

Ilmastonmuutos on ehtinyt jo jättämään näkyviä jälkiä luontoomme: 2000-luvulle tultaessa (100 vuoden ajalta mitattuna) ovat ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet kasvaneet jo noin yhden kolmannesosan, maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,74 astetta ja meren pinta on noussut noin 10 senttimetriä sitten vuoden 1961.

Ilmastonmuutos on voimistunut etenkin viimeisimpien vuosien aikana, joka on tullut todistettua monessa eri tutkimuksessa. Vuoristojen jäätikköalueet ovat alkaneet pienentyä hurjalla nopeudella ja esimerkiksi Grönlannin jäätiköt ovat ohenneet ennätysnopeasti, jopa metrin verran vuodessa. Tästä johtuen monet eliölajit ovat alkaneet liikkua kohti napoja ja esimerkiksi kevään ilmiöt tapahtuvat normaalia aikaisemmin.

Lähiaikoina varmasti jokainen on huomannut omituiset muutokset säässä: kohonneet lämpötilat, lumisateet Espanjan kaltaisissa maissa, metsäpalot, runsaat tulvat ja yleinen kuivuus ovat puistatelleet menemään Euroopassa. Etenkin kehitysmaissa ilmastonmuutos koetaan erittäin huolestuttavana aiheena, sillä näillä alueilla ihmiset ovat riippuvaisia luonnon omista antimista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien korjaamiseen ei ole resursseja. Alle yhden asteen suuruinen lämpötilan nousu saattaa vaikuttaa minimaaliselta, mutta kun ottaa huomioon 20 000 vuoden takaisen jääkauden, jolloin keskilämpötila oli “vain” yhdeksän astetta nykyistä alempi, tajuaa, että olemme oikeasti kriittisessä tilassa. Tuo yhdeksän asteen lämpötilaero onnistui tuolloin peittämään Suomen yli kahden kilometrin paksuisella jääpeitteellä.

Me kaikki voimme auttaa

Lähes jokainen ihminen pystyy päivittäin tekemään valintoja sen suhteen, mitä vaikkapa syö ja miten liikkuu paikasta toiseen. Paras ja ideaalisin tilanne on, jos pystyy kasvattamaan osan ruoastaan itse. Tärkeää on kuitenkin suosia kasvispainotteista ruokavaliota, välttää lihan syöntiä ja pitämällä ruokahävikki minimissä. Mitä energian käyttöön tulee, ovat maalämpö ja aurinkopaneelit hyviä vaihtoehtoja. Jos kuitenkin vaikkapa asuu kerrostalossa ja ei voi remontilla vaikuttaa energialähteeseen, on suositeltavaa tilata energiayhtiöltä tuulivoimaa. Myös sisälämpötilaa alentamalla tulee sähköä ja energiaa säästettyä huomattavasti – pienentää  se myös lukua sähkölaskussa.
Julkisia kulkuvälineitä, pyöräilyä ja kävelyä suosimalla säästää myös pitkän pennin. Lisäksi kannattaa miettiä, millaisiin kohteisiin esimerkiksi matkustaa ja millä välineellä: omalla autolla Suomen Hankoon vaiko lentokoneella Espanjan etelärannikolle? Kun jokainen ihminen miettii pieniltäkin tuntuvia päätöksiä läpi enemmän kuin kerran, voimme saada aikaan näkyviä muutoksia.