Maailman monimuotoisimmat ekosysteemit omaavat sademetsät ovat eläimille ja ihmisille elintärkeitä alueita, joita meidän tulisi varjella ja suojella. Kasvisto on erittäin monipuolinen ja laaja, eläinlajit myös mukaan laskettuna: yli puolet maailman eläimistä ja kasveista elää sademetsissä. Sademetsät voidaan jakaa eri kasvillisuustyyppeihin, joita ovat trooppinen sademetsä, subtrooppinen sademetsä, lauhkean vyöhykkeen sademetsä ja vuoristosademetsä.

Trooppiset sademetsät sijaitsevat päiväntasaajan läheisyydessä – näitä löytyy Afrikan keskiosista, Brasiliasta ja Indonesiasta. Lämpötila pysyttelee vähintään 18°C yläpuolella ja niissä sataa runsaasti. Ilmasto on hyvin nihkeä ja hiostavan kuuma. Trooppisilla sademetsäalueilla luonnonilmiöt, kuten sateet ja ukkoset ovat paljon voimakkaampia kuin muualla. Tähän päivään tultaessa ihminen on ehtinyt jo tuhota yli puolet olemassa olleista sademetsistä. Näin ei voi kuitenkaan jatkua, sillä metsät ovat yksi ehto elämälle maapallolla.

Metsäkato ja sen vaikutukset

Metsiä raivataan tietysti puuteollisuutta varten ja karjankasvatuskäyttöön. Sademetsissä kasvaa paljon erikoisia ja laadukkaitta puulajeja, joista saadaan esimerkiksi maailman eniten käytettyä kasviöljyä palmuöljyä. Päivittäin me kaikki kulutamme palmuöljyä, kun aamulla voitelemme leipämme tai syömme muromme, pesemme hiuksemme ja vaatteemme tai vaikkapa kesällä syömme jäätelöä. Palmuöljyä käytetään siis kaikenlaisissa päivittäin kulutettavissa tuotteissa ja on lähestulkoon mahdotonta vältellä sen käyttöä. Palmuöljyä käytetään niin paljon, että se aiheuttaa suurta metsäkatoa ja vaikuttaa näin ollen eläimiin, kasvistoon ja paikallisiin ihmisiin. Monien villieläinten, etenkin uhanalaisten eläinten, elinmahdollisuudet huononevat, kun heille ehdoton ravinto ja elinympäristö katoaa täysin. Myös paikalliset ihmiset saavat sademetsistä ravintoa, vettä, puuta ja elinkeinoja.

Tarkoituksena ei ole lopettaa öljypuiden hakkuuta täysin, mutta sitä tulisi rajoittaa, sillä esimerkiksi laittomia hakkuita tapahtuu koko ajan. Arvokkaista puista saadaan suuria rahoja, kun sitä myydään esimerkiksi huonekalujen ja paperin valmistamista varten.

Sademetsiä hakataan myös, jotta lihakarjalle saataisiin lisää laidunmaita ja viljelymaita rehun viljelyyn. Kun karja aikansa laiduntaa maalla, on sitä miltei mahdoton saada enää palautettua uudeksi reheväksi maaksi. Etenkin soijapapuja kasvatetaan rehuksi karjalle. Eläinlajien ravinnon ja elinalueen tuhoamisen lisäksi soijaviljelmät pilaavat maaperää ja vesistöjä sekä aiheuttavat metsäpaloja. Metsäkadon lisäksi soijantuotanto on syy lapsityövoimalle monessa paikkaa, sekä työntekijöiden huonoille oloille ja erilaisille yhteenotoille paikallisten kanssa.
Kun hakkuut aloitetaan, rakennetaan alueelle ensin teitä, jotta paikalle voidaan tuoda koneistoa ja muita varusteita. Myöhemmin näitä teitä pitkin tulevat myös paikalliset, jotka alkavat muuttaa metsiä pelloiksi – ne käyvät kuitenkin nopeasti viljelykelvottomiksi ja niillä aletaan kasvattaa lihakarjaa. Lopulta lihakarjan tallaama maatilkku ei enää olekaan hyödyllinen mihinkään ja on siirryttävä uudelle alueelle. Näitä maita ei siis pystytä uudelleen käyttää vaan ne tuhoutuvat lopullisesti.

Sademetsiämme siis uhkaa nopeasti ja raivoisasti etenevä metsäkato. Tarkoituksellisen ja laillisen puunhakkuun lisäksi metsiä hakataan paljon myös laittomasti ja myös esimerkiksi metsäpalot, teiden rakentaminen ja kaivosten “pystyttäminen” uhkaavat sademetsiä. Kun metsiä tuhoutuu, kiihtyy ilmastonmuutos samalla. Tämä johtuu siitä, että metsät, etenkin sademetsät sitovat paljon hiilidioksidia, joka se taas itsessään vauhdittaa ilmastonmuutosta. Pieniä suuria tekoja sademetsien pelastamiseksi olisi muun muassa kuluttaa sademetsissä uusiutuvia ravinteita ja muita luonnonvaroja, kuten pähkinöitä, hedelmiä, öljyä ja tiettyjä kasvinosia, joita voidaan käyttää lääketieteessä. Tämä vähentäisi metsien hakkuita paljon. Sademetsiä on yritetty suojella myös istuttamalla uusia puita näille alueille, mutta on silti mahdoton luoda alkuperäisen monipuolisen ekosysteemin omaavaa sademetsää.