Ympäristöystävällisyys on yhä tärkeämpää. Termiä käytetään kaikkialla, työilmoituksista deittiprofiileihin.

1800-luvun lopussa New Yorkissa järjestettiin kilpailu, jossa kilpailtiin uuden materiaalin kehittämisestä biljardipallojen valmistamista varten. Aikaisemmin niiden valmistamiseen oli käytetty norsunluuta, mutta se kävi liian kalliiksi. Kilpailun voitti John Wesley Hyatt kehittämällä selluloidin, jota pidetään ensimmäisenä muovin tapaisena aineena. Kukaan ei kuitenkaan vielä tuolloin tiennyt, miten tuo pieni keksintö tulisi vaikuttamaan elämäämme – ensin positiivisesti, ja sitten negatiivisesti.

Meille suomalaisille tuttu Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovettä sisältävä meri. Tämä tarkoittaa, että mereen virtaa suolaista merivettä sekä jokien tuomaa makeaa eli suolatonta vettä. Suolaa on siis moninkertaisesti vähemmän kuin valtamerien vesissä. Enemmän erikoisen Itämerestä tekee se, että se on hyvin nuori ja matala meri: sen keskisyvyys on vain 55 metriä. Itämeressä sijaitsevat meriajokkaat tekevät Itämerestä myöskin omalla tavallaan erikoisemman: ne muistuttavat eksoottisia koralliriuttoja. Meriajokkaiden niityissä ja syvännöissä elää […]

Maailman isoin kissaeläin tiikeri on yksi uhanalaisimpia eläimiä maailmalla tällä hetkellä. Viimeisen sadan vuoden aikana tiikerin kolme alalajia on jo kuollut sukupuuttoon ja 97 prosenttia koko villitiikereiden kannasta on kadonnut: jäljellä on vain noin 3890 villiä yksilöä.

Me kaikki tiedämme mitä luonto on – suomalaiselle se on metsiä ja järviä, kun taas vaikkapa lontoolaiselle se saattaa olla pelkkä kaupungin keskustaan rakennettu puisto. Sitä alkuperäistä, ihmisen muokkaamatonta luontoa ei siis enää juurikaan ole jäljellä, mutta sitä, mikä on yhä koskematonta, tulisi suojella kynsin ja hampain. Vaikkei sitä välttämättä tule ajatelleeksi, on ihminenkin yksi osa luontoa, mutta jollain tapaa me olemme oppineet ottamaan hyödyn irti muusta luonnosta samalla sitä […]

Unescon maailmanperintöluettelon kohteet valikoidaan joko sen perusteella, ovatko ne kulttuuriperintökohteita vai luontokohteita. Kulttuuriperintökohteita voivat olla monumentit, rakennusryhmät ja paikat. Monumenteiksi lasketaan arkkitehtoniset työt, veistokset, maalaukset, piirtokirjoitukset ja luola-asumukset, joilla on maailmanlaajuista merkitystä kulttuurillisesti: niin historiallisesti, taiteellisesti kuin tieteellisestikin. Muita paikkoja ovat ihmisen rakentamat työt ja alueet.

Matkustaessa törmää useasti kohteisiin, joita mainostetaan Unescon perintökohteina – siitä tietääkin, että kohteessa on jotain erityistä. Harva saattaa kuitenkaan täysin tietää, mistä maailmanperintöluettelossa on kyse. Tässä artikkelissa siis käsittelemme, mikä Unescon maailmanperintöluettelo sitten oikeasti on ja millä perusteella sen kohteet valikoidaan.

Maailmalla tapahtuu paljon salametsästystä ja eksoottisten eläinten ruumiinosista maksetaan maltaita. Se, miksi eläimiä salametsästetään, liittyy usein hankkijan kotimaan kulttuuriin ja sen tapoihin. Esimerkiksi itämaisessa lääketieteessä tiikereiden osilla uskotaan olevan onnea ja parannusta antavia vaikutuksia. Sarvikuonon sarvesta taas valmistetaan erilaisia rohtoja, sillä sarvikuonon sarvi koostuu pääosin keratiinista, joka on esimerkiksi kynsien ja hiuksien luontaista rakennusainetta. Norsujen syöksyhampaista taas tehdään koriste- ja käyttöesineitä – Aasiassa norsunluun omistaminen on tyylikästä ja siitä tehdyt […]

Ilmaston lämpeneminen on ollut ja on edelleen yksi puhutuimmista huolenaiheista ympäri maailman: ja syyttä – se on meidän ihmisten toiminnasta aiheutunut maailmanlaajuinen kriisi, joka ei näe loppuaan. Se on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti ihmisiin ja luontoon, mutta vielä ei ole kuitenkaan myöhäistä vaikuttaa. Voimme tehdä päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeemme sekä auttamalla erilaisten järjestöjen, kuten WWF:n avulla.