Sademetsät – maapallomme keuhkot

Maailman monimuotoisimmat ekosysteemit omaavat sademetsät ovat eläimille ja ihmisille elintärkeitä alueita, joita meidän tulisi varjella ja suojella. Kasvisto on erittäin monipuolinen ja laaja, eläinlajit myös mukaan laskettuna: yli puolet maailman eläimistä ja kasveista elää sademetsissä. Sademetsät voidaan jakaa eri kasvillisuustyyppeihin, joita ovat trooppinen sademetsä, subtrooppinen sademetsä, lauhkean vyöhykkeen sademetsä ja vuoristosademetsä.

Saimaannorppa

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista sekä harvinaisimmista hylkeistä – sitä löydetään vain ja ainoastaan Saimaalta. Vuodesta 1979 sitä on aloitettu suojelemaan ja nyt määrä on noussut 120-150 yksilöstä 370-380 yksilöön. Lajista erikoisen tekee se, että se elää makeissa vesissä. Jääkauden jälkeisten mannerjäiden sultua se jäi eristyksiin Itämerestä ja kehittyi näin ollen erilaisissa, makean veden olosuhteissa. Synkässä vedessä navigointi ei ole helppoa ja saimaannorpalle kehittyikin suuremmat silmät ja aivot kuin lajitovereillaan on.

Meret pilaava muovi

1800-luvun lopussa New Yorkissa järjestettiin kilpailu, jossa kilpailtiin uuden materiaalin kehittämisestä biljardipallojen valmistamista varten. Aikaisemmin niiden valmistamiseen oli käytetty norsunluuta, mutta se kävi liian kalliiksi. Kilpailun voitti John Wesley Hyatt kehittämällä selluloidin, jota pidetään ensimmäisenä muovin tapaisena aineena. Kukaan ei kuitenkaan vielä tuolloin tiennyt, miten tuo pieni keksintö tulisi vaikuttamaan elämäämme – ensin positiivisesti, ja sitten negatiivisesti.

Itämeri

Meille suomalaisille tuttu Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovettä sisältävä meri. Tämä tarkoittaa, että mereen virtaa suolaista merivettä sekä jokien tuomaa makeaa eli suolatonta vettä. Suolaa on siis moninkertaisesti vähemmän kuin valtamerien vesissä. Enemmän erikoisen Itämerestä tekee se, että se on hyvin nuori ja matala meri: sen keskisyvyys on vain 55 metriä. Itämeressä sijaitsevat meriajokkaat tekevät Itämerestä myöskin omalla tavallaan erikoisemman: ne muistuttavat eksoottisia koralliriuttoja. Meriajokkaiden niityissä ja syvännöissä elää useita lajeja, jotka hakevat sieltä suojaa ja ravintoa. Nämä niityt tuottavat paljon happea ja sitovat hiilidioksidia suurissa määrin – enemmän kuin vastaavankokoinen metsä.

Tiikereiden kohtalo

Maailman isoin kissaeläin tiikeri on yksi uhanalaisimpia eläimiä maailmalla tällä hetkellä. Viimeisen sadan vuoden aikana tiikerin kolme alalajia on jo kuollut sukupuuttoon ja 97 prosenttia koko villitiikereiden kannasta on kadonnut: jäljellä on vain noin 3890 villiä yksilöä.

Luonnonsuojelun tärkeys

Me kaikki tiedämme mitä luonto on – suomalaiselle se on metsiä ja järviä, kun taas vaikkapa lontoolaiselle se saattaa olla pelkkä kaupungin keskustaan rakennettu puisto. Sitä alkuperäistä, ihmisen muokkaamatonta luontoa ei siis enää juurikaan ole jäljellä, mutta sitä, mikä on yhä koskematonta, tulisi suojella kynsin ja hampain. Vaikkei sitä välttämättä tule ajatelleeksi, on ihminenkin yksi osa luontoa, mutta jollain tapaa me olemme oppineet ottamaan hyödyn irti muusta luonnosta samalla sitä turmellen.

Unescon maailmanperintöluettelo part 2

Unescon maailmanperintöluettelon kohteet valikoidaan joko sen perusteella, ovatko ne kulttuuriperintökohteita vai luontokohteita. Kulttuuriperintökohteita voivat olla monumentit, rakennusryhmät ja paikat. Monumenteiksi lasketaan arkkitehtoniset työt, veistokset, maalaukset, piirtokirjoitukset ja luola-asumukset, joilla on maailmanlaajuista merkitystä kulttuurillisesti: niin historiallisesti, taiteellisesti kuin tieteellisestikin. Muita paikkoja ovat ihmisen rakentamat työt ja alueet.

Unescon maailmanperintöluettelo part 1

Matkustaessa törmää useasti kohteisiin, joita mainostetaan Unescon perintökohteina – siitä tietääkin, että kohteessa on jotain erityistä. Harva saattaa kuitenkaan täysin tietää, mistä maailmanperintöluettelossa on kyse. Tässä artikkelissa siis käsittelemme, mikä Unescon maailmanperintöluettelo sitten oikeasti on ja millä perusteella sen kohteet valikoidaan.

Salametsästyksestä

Maailmalla tapahtuu paljon salametsästystä ja eksoottisten eläinten ruumiinosista maksetaan maltaita. Se, miksi eläimiä salametsästetään, liittyy usein hankkijan kotimaan kulttuuriin ja sen tapoihin. Esimerkiksi itämaisessa lääketieteessä tiikereiden osilla uskotaan olevan onnea ja parannusta antavia vaikutuksia. Sarvikuonon sarvesta taas valmistetaan erilaisia rohtoja, sillä sarvikuonon sarvi koostuu pääosin keratiinista, joka on esimerkiksi kynsien ja hiuksien luontaista rakennusainetta. Norsujen syöksyhampaista taas tehdään koriste- ja käyttöesineitä – Aasiassa norsunluun omistaminen on tyylikästä ja siitä tehdyt esineet koetaan statussymboleiksi.